Yöbussi körötteli halki Malesian ja jälleen todettiin, ettei niissä saa nukuttua vieläkään. - säästettiin kuitenkin yhden yön majoitus. Aamun alkaessa sarastamaan muuttui sysimusta ensin harmaaksi, jolloin saaren ääriviivat alkoivat hahmottumaan horisontissa. Oli käsittämätöntä katsoa ikkunasta ja huomata pimeydestä huolimatta kuinka kirkasta vesi oli. Nousevan auringon maalatessa taivaan purppuran punaiseksi ja tämän yhdistyessä turkoosiin veteen ei voinut olla hymyilemättä. Heti tiesi, että seuraavat neljä päivää vietettäisiin koiran päiviä.

Lautan saapuessa Salang beachin pitkään laituriin auringon ensisäteet saavuttivat turkoosin merenpinnan ja postikorttimaisemat veivät väsymyksen pois välittömästi. Tarmokkaan parin tunnin etsimisen jälkeen päädyimme ikävään tulokseen, kaikki majoitukset ovat homeisen leikkimökin ja risumajan risteytyksiä lisättynä huomattavasti kalliimmat hinnat aikaisempaan matkaan verrattuna. Ruoka saarella oli ihan syötävää, ei sen enempää eikä vähempää. kaunis rantakin todettiin käyttökelvottomaksi auringon ottoon hiekkakärpästen takia. Pelastus oli kuitenkin lähellä, 100m uinti läheiselle ponttoonille lillumaan koralliriutan keskelle ja loma oli pelastettu.

Neljä päivää oli kulutettu hujauksessa ja oli lähdön paikka, pörpelikaksikko oli jo matkalla kohti Aasiaa ja tapaamispaikaksi sovittu Singapore. Lähtöpäivä ei kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan kun aamu seitsemän lautasta näkyi vai perävalot kello:6.40. - Illalla varmistin vielä kahdesta eri paikasta lautan lähtöajan. Seuraavan lautan piti lähteä klo:9.00 ja lautta lähti klo:10.40.

Ajateltiin helpottaa matkantekoa ottamalla julkisen bussin sijasta minibussi, jolla pääsee vaihtamatta perille asti. Puolessa välissä matkaa minibussi ajoi huoltoaseman pihaan ja kertoi, että nyt on tauko ja linja-auto poimii meidät tästä. Pattaja peten mitta tuli täyteen joten avasin suuni rumien voimasanojen saattelemana enkä suostunut nousemaan autosta pois. Hetken päästä paikalle tuli linja-auto, jolloin haukuin tämänkin kuljettajan pataluhaksi. Seuraavaksi vuorossa oli puhelimen langan päässä pomo joka meille matkat myi ajatuksella helppo, ei tarvitse vaihtaa. Nyt käytin jo painokelvottomia nimikkeitä haukkuessani tämän huijarin maanrakoon. – Nämäkään sanat eivät tehneet kyseiselle #*^`>#¤ eemelille oikeutta, voin vain toivoa ettei hän enää ikinä eleässään saa yhtään asiakasta ja joutuu polkupyöräriksakuskiksi!!! 4-kertaisen hinnan maksettua ja tullin syynin läpi käytyä päästiin kuitenkin Singaporeen perille joskin muutama herneenpalko erittäin syvällä nenässä. Ne verovapaat juomaksetkaan eivät sitten osoittautuneet niin halvoiksi sen jälkeen kun rajalla selvisi, että kaikista Malesiasta tuoduista alkoholituotteista tarvitsee maksaa verot maahan tullessa.

Singaporessa odoteltiin etu-ja takapetteriä nettikahvilassa ja kun tiimi lyöttäytyi yhteen ei jäänyt epäselväksi, että henkilökemiat pelasivat ja hyvin. Täytyy sanoa, että fiilikset olivat aika hulppeat kun hyvällä porukalla päräytettiin hyvien vinkkien perässä 1-alttitude taivasbaariin 68-kerrokseen rokkaamaan. Baarissa eräs paikallinen rahamies päätti tarjota seurueellemme koko illan. Kaupungista ei ole muutenkaan huonoa sanottavaa, ei uskoisi että ollaan Aasiassa.  Ei likaa, ukottajia, jekuttajia, roikkujia, kaupustelijoita, eikä vänkääjiä. Täällä me viihdytään ja voi lämmöllä suositella. On rantoja, huvipuistoja, ihania ihmisiä, aurinkoa ja lämpöä.

Tämä porukka ja seuraavat 3.5 viikkoa yhdessä ei voi tietää muuta kuin lystiä, riemua ja poskilihasten väsymistä. Harvoin päätyy sellaiseen 4-ihmisen porukkaan, jossa voi puhua mistä tahansa ja pystyy ilman riitoja ja hampaiden kiristelyä sopimaan päivien menot.

Kolme yötä Kalliissa ja taian omaisessa Singaporessa on takana, Lennot ja majoitus ensimmäiseksi viikoksi on varattu ja kohta otetaan mittaa Balista. Tässä vaiheessa voi jo ääneen ihmetellä, että mihin nämä viimeisimmät 3kk. ovat kadonneet.